Jätevesisanastoa

Tälle sivulle on koottu jätevedenpuhdistuksen yleisimpiä käsitteitä.

Rakeisuuskäyrä

Rakeisuuskäyrä on maaperäkäsittelyjärjestelmien rakentamisen yhteydessä tarvittava maa-aineksen laatua kuvaava selvitys. Rakeisuuskäyrä kuvaa maa-aineksen partikkelikokojakaumaa ja samalla veden suotautuvuutta. Rakeisuuskäyrää tutkitaan seulo­malla maa-aines eri seulakokoja käyttäen. Maa-aineksen seulojen läpäisyprosentit esitetään käyrän muodossa. Maasuodattamoihin käytettävästä suodatushiekasta tulee aina pyytää maa-aineksen toimittajalta rakeisuuskäyrä.
 

Vähäiset vesimäärät 

Vähäisillä vesimäärillä eli niin sanotuilla kantovesillä tarkoitetaan niin vähäistä jäteveden muodostusta, josta ei aiheudu ympäristön pilaantumisen varaa ja jotka voidaan johtaa maahan puhdistamattomana. Sisältää kaikki muut jätevedet, paitsi vesikäymälän jätevesiä. Esimerkkeinä kantoveden varassa olevat mökit ja saunat.
 

Puhdistusvaatimukset

Puhdistusvaatimuksilla tarkoitetaan kriteereitä, jotka jätevesijärjestelmän tulee täyttää jätevesiasetuksen mukaisesti. Jätevesiasetuksessa on talousjäte­vedelle asetettu raja-arvot, jotka kiinteistön on kyettävä keskimäärin saavuttamaan. Puhdistusvaatimukset perustuvat asetuksessa määritettyyn haja-asutuksen kuormituslukuun, jolla määritetään kiinteistön asukkaan käsittelemättömän talousjäteveden epäpuhtauksien määrä. Puhdistusvaatimukset jaetaan kahteen tasoon:

  • yleiset puhdistusvaatimukset (vähimmäisvaatimustaso)
  • tiukennettu vaatimustaso (ohjeellinen vaatimustaso pilaantumisherkillä alueilla)


Puhdistusvaatimukset sekä WC- että harmaille vesille ovat: biologinen hapenkulutus 90 %, kokonaisfosfori 85 % ja kokonaistyppi 40 %. Jokainen kunta voi tiukentaa tai lieventää oman harkintansa mukaisesti jäteveden puhdistamisen puhdistusvaatimusten tasoa.
 

Yleinen puhdistusvaatimustaso - vähimmäisvaatimustaso

Yleisen vaatimustason mukaisesti jätevesijärjestelmän tulisi vähentää kuormitusta orgaanisen aineen osalta 80%, kokonaisfosforin osalta 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % kuormituslukuun verrattuna.

Jätevesien puhdistamisessa käytetään haja-asutusalueella yleistä puhdistusvaatimusta kiinteistöillä jotka sijaitsevat vähintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä, eivätkä sijaitse pohjavesialueella.

Yleinen puhdistusvaatimustasoa voidaan joissakin asiayhteyksissä kutsua vähimmäisvaatimustasoksi.

Jos jätevesijärjestelmän johdettavaa kuormitusta pienennetään käymälävesiä kokonaan tai osittain erottelemalla muuttuvat myös puhdistustasovaatimukset. Lue lisää Ympäristö.fi palvelusta.
 

Tiukennettu vaatimustaso

Tiukennettuja puhdistusvaatimuksia sovelletaan alueilla jotka sijaitsevat vesistön välittömässä läheisyydessä vähintään 50 metrin päässä rannasta, tai pohjavedenottoon soveltuvilla alueille. Lisäksi kunta voi ympäristönsuojelumääräyksin määrittää tiukennetun vaatimustason alueita.

Puhdistusvaatimukset ovat: biologinen hapenkulutus 90 %, kokonaisfosfori 85 % ja kokonaistyppi 40 % WC-vesien ja harmaiden vesien osalta yhdessä sekä WC-vesiltä kun puhdistetaan erillään harmaista vesistä. Harmaiden vesien puhdistusvaatimukset erillään WC-vesistä ovat: biologinen hapenkulutus 83 %, kokonaisfosfori 18% ja kokonaistyppi 0%.

Tiukennettu puhdistusvaatimustasoa voidaan joissakin asiayhteyksissä kutsua myös vähimmäisvaatimustasoksi.

Jos jätevesijärjestelmän johdettavaa kuormitusta pienennetään käymälävesiä kokonaan tai osittain erottelemalla muuttuvat myös puhdistustasovaatimukset. Lue lisää Ympäristö.fi palvelusta.


Paras käyttökelpoinen tekniikka

Parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteutta­miskelpoisia puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toimin­nan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä.
 

Talousjätevesi

Talousjätevedellä tarkoitetaan sellaista jätevettä, jota tulee asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista. Sillä tarkoitetaan myös ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan edellä mainittua jätevettä vastaavaa, karjatilojen maitohuoneista tai muusta elinkeinotoiminnasta peräisin olevaa jätevettä.
 

Haja-asutuksen kuormitusluku

Haja-asutuksen kuormitusluku muodostuu yhden asukkaan käsittelemättömien jätevesien keskimääräisestä kuormituksesta grammoina vuorokaudessa (g/d). Kuormitusluvun arvo yksi (1) tarkoittaa vuorokausikuormitusta, jonka orgaanisen aineen määrä seitsemän (7) vuorokauden biologisena hapenkulutuksena on 50g/d, kokonaisfosforin määrä on 2,2g/d ja kokonaistypen määrä on 14g/d.
 

Käsittelemättömän jäteveden kuormitus

Käsittelemättömän jäteveden kuormitus on jätevesien käsittelyyn tulevan jäteveden kuormitus. Se määritetään jätevesijärjestelmää käyttävien asukkaiden keskimääräisen lukumäärän ja haja-asutuksen kuormitusluvun tulona. Tai jos talousjätevesi on peräisin muusta toiminnasta kuin asumisesta, tutkimuksiin perustuvana vuorokauden keskimääräisenä kuormituksena.
 

Jätevesiselvitys

Jätevesiselvitys on kiinteistöllä jo olevasta jätevedenpuhdistuslaitteistosta ja sen puhdistuskyvystä tehtävä arviointi. Selvitys teh­dään vanhoihin kiinteistöihin, joihin on jo rakennettu jokin jäteveden puhdistusjärjestelmä. Selvitys sisältää kuvauksen kiinteistön nykyisestä jätevesien käsittelyratkaisusta, perustellun arvion ympäristöön joutuvasta kuormituksesta ja jätevesiasetuksen käsittely­vaatimuksien täyttymisestä sekä asemapiirroksen, josta ilmenee jätevesijärjestelmän sijainti ja jätevesien purkupaikat.
 

Jätevesisuunnitelma

Jätevesisuunnitelma on ammattilaisen luoma suunnitteludokumentti jätevesijärjestelmän valinnasta, rakentamisesta ja ylläpitämis­estä. Jätevesisuunnitelman sisältö määritetään jätevesiasetuksessa. Suunnitelmassa määritetään kiinteistölle sopiva jätevesijärjest­elmä, sijoitetaan se tontille ja luodaan ohjeistus jätevesijärjestelmän rakentamiseksi ja huoltamiseksi. Jätevesisuunnitelma tarvitaan jätevesijärjestelmän rakentamislupien liitteeksi.

Suunnitelma perustuu riittäviin rakennuskohteen maastomittauksiin ja maaperätutkimuksiin sekä selvityksiin pinta- ja pohjavesi­olosuhteista. Suunnitelmassa esitetään jätevesijärjestelmän rakenne ja käsittelyjärjestelmän toimintaperiaate. Jos saatavilla ei ole luotettavaa tietoa jätevesijärjestelmän puhdistustuloksesta ja ympäristöön joutuvasta kuormituksesta, suunnitelmassa on esitettävä toimet joilla vaatimusten täyttyminen varmistetaan.